Ensi vuonna juhlitaan 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Se on merkittävä rajapyykki väkiluvultaan pienelle maalle, joka maailmalla tunnetaan monesta. Monille Suomi on tunnettu demokratian ja tasa-arvon esimerkkimaana. Paikkana, jossa naisilla on yhtenäiset mahdollisuudet vaikuttaa ja olla osana työelämää. Maana, jossa jokainen on yhdenvertainen.
Suomalaista koulutusjärjestelmää saavutaan ihmettelemään muista maista asti, kuinka on mahdollista että lyhyet koulupäivät ja vähäiset kokeet johtavat vuodesta toiseen huipputuloksiin 
kun vertaillaan oppilaita? Jari Litmanen, Kimi Räikkönen, Nokia ja Joulupukki liitetään usein Suomeen, samoin Nokia ja Marimekko. Suomi voikin ylpeänä esitellä vuosikymmenien aikana saavutettuja arvoja.
Suomi ja suomalaiset ovat kulkeneet pitkän matkan itsenäisyyden vaikeista alkuajoista nyky-Suomen vauraaseen yhteiskuntaan. Matka on ollut kivinen ja välillä ovat voimavarat olleet kovilla. Venäjän vallankumouksen mainingeissa saavutettu itsenäisyys johti maan sisällä kuohuvien eri leirien kansalaissotaan, jonka haavoja on paranneltu näihin päiviin asti. Pitkään kytenyttä rakkautta omiin juuriin, kieleen ja kulttuuriin oli haettu Suomessa jo 1800-luvulta alkaen.
Suomalaisen kulttuurin juuria etsittiin Itä-Suomesta, kansallisromantiikka levisi moniin taiteilijoihin ja tutkijoihin. Syntyi kansalliseepos Kalevala, johon ammennettiin sisältöä paikallisista tarinoista ja kertomuksista. Nuori Suomi joutui nopeasti sotaan, jota seurasi vaikea jälleenrakennus ja sotavelkojen maksaminen. Suomi tuli tunnetuksi maana, joka ainoana maailmassa maksoi kaikki sotavelkansa takaisin. Se kertoi pienestä mutta sitkeästä kansasta.
Suomi ja sisu
Sisukas kansa rakensi, uurasti ja voimistui suomalaiseen kansanluonteeseen sopivalla tavalla, turhia valittamatta ja asioita suurentelematta. Sotien jälkeiset sukupolvet ovat nyt siirtymässä eläkkeelle. Heidän rakentama Suomi on
nykyisin hyvin erilainen valtio, pieni se on edelleen mutta vahvasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja osana Euroopan Unionia. Suomi on monen muun valtion tapaan uusien kysymysten ja muutoksen äärellä kun ennennäkemättömät pakolaisvirrat ja taloudellinen tilanne luovat uusia haasteita.
Helsingin sanomien haastattelun mukaan suomalaiset ovat tottuneet itsenäisyyspäivän olemassaoloon. Huolimatta 90-luvun vaikeasta lama-ajasta Suomen itsenäisyys on ollut nykypolvelle aina itsestäänselvyys. Nuoret suomalaiset ovat syntyneet maahan, joka kansainvälistyi nopeasti, maan itsenäisyyden puolesta ei ole tarvinnut taistella eikä sitä ole tarvinnut epäillä.
Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat ovat nostaneet itsenäisyyden ja kansallisidentiteetin uuteen valoon. Osa kansalaisista kokee suomalaisuuden uhatuksi siirtolaisvirtojen vuoksi, toisilla on taas suurempi halu ottaa avuntarvitsijoita vastaan. Tulevana 100-vuotisjuhlavuotena ollaan suurten kysymysten ääressä. Kuinka korkeaan ikään ehtinyt Suomi saadaan tielle, jolla suomalaiset löytävät yhteisen sävelen maan tärkeimpien arvojen ylläpitämiseksi.
